maanantai 20. helmikuuta 2017

Tuplasynttärit

Meillä oli viime perjantaina Ilonan 5v ja Väinön 2v synttärijuhlat. En ole koskaan pitänyt lapsille ns. teemasynttäreitä. Sekin voisi olla kiva juttu. Meillä on tähän asti menty seka-aiheisilla synttäreillä eli aina kysytty erikseen tulevalta päivänsankarilta mikä kakku, minkä väriset servetit ja mitä muuta leivotaan/ ostetaan tarjolle. Lapsilta tulee mitä ihanimpia ideoita esimerkiksi kakun aiheen suhteen. Toisinaan kakkuideoita lentelee ilmaan ilman minkäänlaista suodatinta, joten äidin ensimmäinen miete on että miten kakku toteutetaan. Onneksi meillä tyttöjen kestosuosikki on heppakakku, tottakai. Se on helpoimmasta päästä. Myös Väinöltä kysyttiin minkälaisen kakun hän haluaa ja vastaus oli hyvin selkeä: "Muuuuu".


Väinön lehmäkakussa oli välissä banaani-mansikkatäyte ja päällä vaniljan makuinen kuorrute. Vaniljan maku kuorrutteeseen saatiin vaahdoksi vatkatun kuohukerman sekaan lisätystä vaniljavanukkaasta ja vaniljatuorejuustosta. Kuorrute jämäköityi kreemijauheen avulla. Niitty lehmälle tehtiin, kun osa kuorrutteesta värjättiin vihreällä elintarvikevärillä ja lähikaupasta löytyi valmiina keltaisia vohvelikukkia ja lehtiä. Lehmäkakku oli vieraiden suosikki ja sitä pakattiin kemujen loputtua osalle kotipakettiin mukaan.


Ilonan heppakakku oli ihan perusvadelmatäytteellä ja kuorrutekin värjäytyi samojen marjojen avulla. Kakku oli vähän raikkaampi ja kirpeämpi, kuin lehmäkakku, joten ne olivat ihan hyvä pari. Ilona valitsi itse koristekarkit heppakakkuun ja lopputulos olikin lasten mukaan oikein unelmainen. 

Kakkujen lisäksi tehtiin kaksi Salted Caramel Cheesecake piirakkaa. Ohje täältä http://kakkuviikari.blogspot.fi/2016/10/salted-caramel-cheesecake-piirakka.html Tein nämä edellisenä päivänä valmiiksi. Vain toinen piirakka meni kaupaksi synttäreillä, koska sitä muutakin tarjottavaa oli, joten saatiin herkutella viikonlopun ajan kahvin kanssa tätä ihanaa piirakkaa. Maku vain parani piirakan ollessa jääkaapissa pari päivää. Piirakat eivät olleet mitään maailman nopeimpia valmistaa, varsinkaan kun tein kaksi kerralla ja yhdellä uunilla (lue: lapset pyörivät keittiössä "apukäsinä"), mutta suosittelen! Maku oli herkullinen.


Yksi keksipohja tulossa

Päivänsankari auttoi taikinakulhojen kanssa

Viimeistä vaille valmis

Kinuskikuorrutetta keittelemässä

Oli pakko maistaa

Kun kinuskikuorrute oli jäähtynyt, piirakkaan ripoteltiin päälle Himalajan Kristallisuolaa
Tässä valmis (ja jo aloitettu) piirakka
Näiden lisäksi meillä oli tietenkin tarjolla lasten synttärien perussetti eli popparit ja karkit. Minusta synttäreissä on parasta se, kun kakkuja jää yli ja seuraavana aamuna saa syödä kakkua aamupalaksi sängyssä kahvin kera..




Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

Essi





torstai 16. helmikuuta 2017

Nytkö jo aamu

Voi elämä mikä yö takana. Olen nukkunut vain muutaman tunnin, joten on kyllä veto pois. Lienee ihan tuttua pienten lasten äideille. Väinölle nousi taas kuume ja hän sitten hiukset märkänä kieri ja itkeskeli yön meidän välissä. Kun herätyskello aamulla soi ja esikoinen olisi pitänyt alkaa hyysäämään kouluun niin nukkumiseksihan se mulla meni. Onneksi mies hoiti tilanteen. Pitänee ottaa iisisti sisällä kotona tämä päivä Väinön kanssa, että pääsisi jo tuosta taudista eroon.

Tänään minulla on suunnitelmissa valmistella huomisille synttäreille tarjottavia ja siivota vähän, joten laitan hihat heilumaan heti kun nousen tästä koneelta. Tilanne vaatii vain ensin useamman kupillisen kahvia. Rakastan kahvia maidon kanssa, mutta tiesittekö etten juuri koskaan juo kahvikuppia ihan tyhjäksi. Jätän kupin pöydälle jäähtymään ja kaadan kohta kylmän kahvin pois ja uutta tilalle. Lienee tämäkin aika tuttua pienten lasten äideille.


Eilen iltapäivällä ensikertalainen Manteli poiki tyttövasikan ja huomasin heti että kaikki ei ole kunnossa. Mikko oli Ylivieskassa hakemassa traktorin osia juuri silloin, mutta onneksi pääsin poikimisavustuksessa helpolla, kun Manteli tarvitsikin vain vähän vetoapua. Illalla piti vielä opettaa pikkuinen tissille, koska imetyskään ei ihan heti luonnostaan ottanut sujuakseen, mutta Manteli oli onneksi tosi rauhallinen ja fiksu, joten sekin alkoi sujua.



Uuden tulokkaan mummo Karpalo tuli oma-aloitteisesti tyttönsä Mantelin henkiseksi tueksi

Pikkuinen sai nimekseen Orvokki. Masu maitoa pullollaan on hyvä laittaa nukkumaan.

Arizona, Veyron ja Tikru  odottelevat iltaruokia

Miloa väsyttää ratsastuksen jälkeen



Toimeliasta torstaita kaikille!

Essi

maanantai 13. helmikuuta 2017

Kukkuluuruu (siivousinspis)

Väinö on sairastanut viikonlopun ajan kuumetautia ja huoh, onneksi alkaa olemaan parempana. En kuitenkaan tohtinut viedä tänään vielä lapsia hoitoon, mutta jos huomenna olisi päivä uusi ja voivat mennä hoitoon ja pääsen itsekin aamusta töihin.. pidetään peukkuja! Tein viikonloppuna tallityöt ja pidin muutaman ratsastustunnin, mutta muuten olen ollut kotona hoitamassa Väinöä. Mehun juoton ja lääkkeiden antamisen ohella on iskenyt pariinkiin otteeseen siivousinspis. Tuosta ei kyllä mitään haittaa olisi, jos iskisi useamminkin. Meillä on aina joku nurkka tai kaappi, joka on sikin sokin.

Kulta-kissa kuumepotilaan kanssa päikkäreillä

Pieni rakas, parane pian

Sunnuntai iltapäivällä iski känkkäränkkä. Jes! Tauti on siis paranemaan päin

Kulta-kissa

Minä olen semmoinen siivooja, että en oikein pakon edessä tykkää tehdä mitään. En esimerkiksi voisi pitää viikossa tiettyä siivouspäivää, koska tiedän etten pystyisi sitoutumaan siihen. Välillä ihan tykkäänkin siivota (jos se kuuluisa inspiraatio iskee) mutta useimmiten en tykkää siivoamisesta ja ns. siivouspäivänä maleksin iltapäivään asti kahvikupin kanssa musaa kuunnellen ja hoen "aloitan kohta, aloitan ihan kohta". No nyt viikonlopun aikana kävin kuitenkin muutaman "pahan" paikan kimppuun (niitä on meillä monta) ja olen kyllä supertyytyväinen. Lasten liinavaatekaappi on semmoinen, jonka inventoimista olen miettinyt pitkään. Siellä on suurin osa lakanoista ihan käyttämättömänä turhaan ja meillä kun Väinö ei enää ihan noita kaikkein pienimpiä käytä, niin olin ajatellut hankkiutua eroon vauvalakanoista. Jonkun verrran sainkin sieltä raivattua pois, mutta näitä vauvojen retrokuosisia liinavaatteita en vaan raski heittää pois, enkä antaakaan. Osa on minun lapsuudesta ja olisi sääli luopua näistä. Ehkä säästän lakanat lapsenlapsille. Sittenhän ne ovat jo melkeen antiikkia!


Toinen kauan mielessä muhinut siivouskohde oli yrityksen ja maatilan paperit. Kyllä meillä pääasiassa on kaikki järjestyksessä ollutkin, mutta ei ihan kaikki. Meinaan sitä paperia nimittäin on ja riittää. Kansioita ja kekoja joka huoneessa, joka pöydän päällä, hellan päällä (erittäin paloturvallista), vaatekaapin päällä (ja välissä - kyllä, sekin on mahdollista) ja tähän liittyi toinenkin ongelma eli kaikki oli jatkuvasti hukassa, joka taas aiheutti turhaa stressiä ja välillä jopa perheriitoja (oi kyllä) ja näinpä päätimme eilen yhdessä miehen kanssa tarttua tuumasta toimeen. Alkuun meinasi iskeä epätoivo, kun kaikki piti järjestää omiin kansioihin ja ihmettelin vain sitä paperin määrää, koska meillä kuitenkin laskuja, kuitteja yms. säilytetään kirjanpitäjän toimistolla. No kolme pussillista ja yksi pahvilaatikollinen poltettavaa paperia myöhemmin tässä on lopputulos!

Enää ei tarvitse etsiä papereita
Jään odottamaan uutta inspiraatiota, jotta saisin käytyä läpi lasten vaatekaapeista pienet vaatteet pois ja eteinen pitäisi myös päivittää. Siellä on ainakin muutama pari ihan turhia kenkiä ja lasten ulkovaatteissa varmasti raivattavaa. Meillä on tällä viikolla ilonan 5v. ja Väinön 2v. syntymäpäivät ja yhteissynttärijuhlat pidetään meillä perjantaina. Tuostakin syystä olisi hyvä, jos saisi nyt alkuviikosta vaatekasoja pienemmäksi. Helpottaisi todella paljon siivoamista synttäreitä varten. Lopuksi vielä kuvia kotoa ja tallilta lähipäiviltä.

Ihana ilona tyttöni täyttää tällä viikolla VIISI vuotta

Vilmakin halusi kuvaan

Pohjoissuomalaisia sonnipoikia tuli katsomaan onko kuvaajalla herkkuja antaa

Hän on niin söpö

Keskiviikkona meitä hellittiin mahtavalla kelillä, joten hevoset saivat hankitreeniä

Rakastan kesää, mutta näitä hetkiä tulen kaipaamaan talvesta

Tikru ja Milo pusuttelee ratsastuksen jälkeen


Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

Essi

lauantai 4. helmikuuta 2017

Hyvä päivä

Uskokaa pois, olen yrittänyt ehtiä koneelle ja kirjoittamaan, mutta menneet pari viikkoa ovat olleet melko kiireiset. Minulla on paha tapa sopia oma kalenteri niin täyteen menoja, että lopulta tuskastelen menetettyjen vapaapäivien perään, mutta tänään on se päivä. Tyhjä kohta kalenterissa. Ei ratsastustunteja, ei ratsutusta, ei valmennusta, ei sovittuja tapaamisia, ei vierailijoita kotona eikä tallilla.. Päivä, jona en tee muuta kuin pakolliset tallityöt ja ehkä illemmalla liikutan OMIA hevosia kevyesti. Muun ajan keskityn relaamaan kotona ja korkeintaan liikkumaan sohvan ja jääkaapin väliä. Näitäkin päiviä tarvitsen ja paljon useammin, kuin nykyisin on mahdollista pitää. Kirjoittaessani tätä tekstiä nuorimmaiseni Väinö on päiväunilla, tytöt leikkivät sovussa keskenään omassa huoneessaan, keittiössä on kahvi tippumassa ja kaikki on vaan just niinku pitääkin. Hyvä päivä.



Pieni poika päiväunilla

Sitten parin kuluneen viikon tapahtumiin. Kuten jo aiemmin mainitsin, tallillani on aloittanut hevosalan harjoittelija. Hänen osallistuessa kanssani tallitöihin ja hevosten liikutukseen olen saanut vuorokauteen muutaman tunnin lisää ja erityisen tyytyväinen olen siihen, että ollaan näiden parin viikon aikana tehty iso harppaus nuorten hevosten koulutuksessa. Olipa onni, että sattui tuommoinen mukava ja tekevä harjoittelija meille. Tämä on myös mahdollistanut muutaman uuden tuntilaisen ottamisen. Hevosista Donna-tamma on palaillut mammalomalta ja voi myös tehdä ratsastustunteja. Ensi viikolla saan toisenkin hevosalan harjoittelijan remmiin samalta koululta. Ihan huippujuttu. Myös säät ovat suosineet meitä viime päivinä. Aurinkokin näyttäytynyt. Kevät tekee selvästi jo tuloaan ja vaikuttaa voimaannuttaneen ihmiset ja eläimet.

Vappu-kissa tauolla harjoittelija Tanjan kanssa
Hieno tamma Donna on päässyt takaisin töihin

Alkuviikosta meille muutti muutama simmental-hieho ja nuori sonni. Uudet naudat ovat kotiutuneet tosi hyvin ja vaikuttavat kesyiltä ja rauhallisilta. Lapinlehmä Martan vasikka Narnia myytiin maitotilalle ja se lähtikin uusien omistajiensa kyydillä kohti uusia seikkailuja. Lempi-lehmä poiki suloisen tyttövasikan, joille tytöt halusivat antaa nimeksi Onneli. Meillä oli pari päivää yläasteelta Työelämään tutustumassa Emma-tyttö ja myös hän oli mukana, kun puhtaan valkoinen Onneli sai merkit korviinsa. Haikuille kuuluu hyvää ja siellä musta Agnes-lehmä voi aloittaa poikimakauden milloin tahansa. Elämme siis jännittäviä aikoja.

Suloinen Onneli
Nuori lappalainen sonni Jakki

Tammikuun viimeisenä päivänä pääsin näytön arvioijaksi, kun hevosalan opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat vaelluksen ratsain. Tässä vielä lopuksi hieman tunnelmakuvia retkeltä, joka oli erittäin onnistunut kaikin puolin.

Laavulla maistui nokipannukahvit ja muurinpohjaletut

Iso poika Hector



Mukavaa lauantaita teille kaikille. Nauttikaa kevään lähestymisestä, olkaa reippaina töissä ja muistakaa ottaa rennostikin välillä!


Essi