torstai 16. helmikuuta 2017

Nytkö jo aamu

Voi elämä mikä yö takana. Olen nukkunut vain muutaman tunnin, joten on kyllä veto pois. Lienee ihan tuttua pienten lasten äideille. Väinölle nousi taas kuume ja hän sitten hiukset märkänä kieri ja itkeskeli yön meidän välissä. Kun herätyskello aamulla soi ja esikoinen olisi pitänyt alkaa hyysäämään kouluun niin nukkumiseksihan se mulla meni. Onneksi mies hoiti tilanteen. Pitänee ottaa iisisti sisällä kotona tämä päivä Väinön kanssa, että pääsisi jo tuosta taudista eroon.

Tänään minulla on suunnitelmissa valmistella huomisille synttäreille tarjottavia ja siivota vähän, joten laitan hihat heilumaan heti kun nousen tästä koneelta. Tilanne vaatii vain ensin useamman kupillisen kahvia. Rakastan kahvia maidon kanssa, mutta tiesittekö etten juuri koskaan juo kahvikuppia ihan tyhjäksi. Jätän kupin pöydälle jäähtymään ja kaadan kohta kylmän kahvin pois ja uutta tilalle. Lienee tämäkin aika tuttua pienten lasten äideille.


Eilen iltapäivällä ensikertalainen Manteli poiki tyttövasikan ja huomasin heti että kaikki ei ole kunnossa. Mikko oli Ylivieskassa hakemassa traktorin osia juuri silloin, mutta onneksi pääsin poikimisavustuksessa helpolla, kun Manteli tarvitsikin vain vähän vetoapua. Illalla piti vielä opettaa pikkuinen tissille, koska imetyskään ei ihan heti luonnostaan ottanut sujuakseen, mutta Manteli oli onneksi tosi rauhallinen ja fiksu, joten sekin alkoi sujua.



Uuden tulokkaan mummo Karpalo tuli oma-aloitteisesti tyttönsä Mantelin henkiseksi tueksi

Pikkuinen sai nimekseen Orvokki. Masu maitoa pullollaan on hyvä laittaa nukkumaan.

Arizona, Veyron ja Tikru  odottelevat iltaruokia

Miloa väsyttää ratsastuksen jälkeen



Toimeliasta torstaita kaikille!

Essi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti