sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Ratsastajan jalan paikka ja asento


Viime viikolla harjoittelimme eteenpäin ajavaa pohjeapua. Tavalliseksi ongelmaksi ilmeni, että suurin osa ratsastajista käytti pohjetta välillä vahingossa tasapainottamaan omaa istuntaansa, jolloin mieleeni tuli, että olisi hyvä kerrata ratsastajan jalan paikka, oikeaoppinen asento ja harjoitella asennon säilyttämistä liikkeessä.

Kuvat ovat Tikrusta kesältä. Lupaan, että pian on tulossa uusia ratsastuskuvia :) Kuvat: Vilma Niemelä

Menet kevyttä ravia ja pohje hakkautuu vahingossa hevosen kyljessä sitä mukaa, kun kevennät - kuulostaako tutulta? Tämä on seurausta keskivartalon lihasten puutteellisesta käytöstä ja siitä että jalka ei ole rentona omalla paikallaan istunnan alla. Ratsastajan keskivartalon tasapaino ja se että jalka on istunnan painopisteen alla, vaikuttaa kaikkein eniten ratsastajan tapaan käyttää pohkeita. Oikeaoppinen jalan asento onnistuu useimmilla ratsastajilla hevosen seistessä paikallaan, mutta kun hevonen lähtee liikkeelle, varsinkin raviin tai laukkaan, ratsastajan istunta jännittyy ja ratsastaja työntää ylävartalonsa jalustinta vasten irti satulasta ja jatkaa ratsastamista koko ajan puristelevalla pohkeella. Jos jalka on liikaa kiinni hevosessa, pohje hakkautuu hevosen liikkeen tahdissa ja ratsastaja sanoo tahtomattaan hevoselle koko ajan ”mene, mene, mene…” Seurauksena on se, että reipas hevonen jännittyy ja juoksee vain enemmän eteen ja laiska hevonen tylsistyy ja turtuu pohkeelle lisää.


Tulevalla viikolla käymme jokaisen tuntilaisen ja valmennettavan kanssa henkilökohtaisesti läpi jalan asennon ja korjaamme tarvittaessa. Ihanne olisi, että ratsastaja saisi jalan painon valumaan alas auki olevista lonkista niin että yläpohje lepää rennosti kiinni hevosessa ja alapohje hieman irti. Polvi ei purista. Jalustin tulee olla päkiällä ja paino kantapäillä. On erittäin tärkeää, että satula on hyvä ratsastajalle, jalustinhihna on oikean mittainen ja kengät ratsastukseen sopivat. Lisäksi harjoittelemme jalan asennon säilyttämistä ainakin käynnissä ja ravissa.






Haastan kaikki muutkin, kuin omat oppilaani käymään tulevalla viikolla läpi oman jalan asentoa ja vaikka videoimaan omaa ratsastusta ja tarkastelemaan siitä pohkeen käyttöä ja pysyykö jalka paikallaan, kun hevonen kävelee, ravaa tai laukkaa. Kannattaa aloittaa harjoittelu rauhallisessa tahdissa. Mitä enemmän energiaa hevosen liikkeessä on, sitä enemmän on istunnalla hallittavaa.

Mukavaa tulevaa viikkoa ja tsemppiä treeneihin!

Essi



torstai 17. tammikuuta 2019

Ohjastuntuma ja eteenpäin ajava pohje

Meidän tallin hevosilla oli ansaittu joululoma ratsastustunneista yhtä aikaa koululaisten joululoman kanssa. Osa hevosista tietysti liikkui tarpeen mukaan loman aikanakin kevyesti. Itse en malttanut ihan pelkille tallitöille heittäytyä vaan kävin joulun aikaan ratsuttamassa muiden hevosia ja pitämässä muualla valmennuksia. Loman aikana minulla kuitenkin oli sen verran vapaa-aikaa, että päässä alkoi muhia ajatus siitä, että haluan käydä omien tuntilaisten kanssa läpi kevään aikana kaikki ratsastuksen perusasiat  niin että jokainen ryhmä tekee silti tehtäviä tasollaan, mutta ratsastuksessa säilyy koko kevätkauden läpi punainen lanka, joka vie parempaan lopputulokseen. Halusin vielä lisäksi julkaista täällä blogin puolella ja instagramissa (niemelanhevospalvelu) viikottain ratsastusohjeita ja vinkkejä harjoitteluun, joten nämä kaksi ajatusta yhdistyivät.

Itse inspiroidun ratsastuksessa juuri lukemalla kokeneiden ratsastajien kokemuksia ja oivalluksia ihan perusratsastuksesta, joita sitten testaan itse ratsastamalla. Minusta on myös niin paljon kivempi ratsastaa, jos on ns. ratsastussuunnitelma mielessä. Toivon, että mahdollisimman moni saa postauksistani apua ratsastusongelmiin ja miksei edistyisikin näiden kirjoitusten avulla. Kahden viikon jälkeen olen jo saanut omilta valmennettaviltani positiivista palautetta. Kirjoitusten avulla he ovat voineet valmistautua treeniin paremmin, kun ovat tienneet tarkalleen mitä tuleman pitää ja myös pystyneet kertaamaan tunnilla käytyjä asioita jälkeenpäin.

Loman jälkeen ensimmäisellä ratsastusviikolla paneuduimme kuolaintuntumaan. Ratsastajille tyypillisiä ongelmia on että hevonen painaa kuolaimelle, on liian kevyt tai epätasainen, jopa repii ohjat kädestä. Mikä avuksi? Ensiksikin on ymmärrettävä, että ohjasavut ovat olemassa tukemaan istunta- ja pohjeapuja. Jo pelkästään hyvä perusistunta vaatii vuosien harjoittelun, joten hevosen ratsastaminen hyvälle tuntumalle vaatii taitavan ratsastajan. Ei turhaan sanota, että ratsastaja oppii käden käytön viimeisenä. Kun hevonen liikkuu aktiivisesti takaa ja on hyvin ratsastettavissa istunta- ja pohjeavuilla, se tulee automaattisesti tasaiseksi myös kädelle. Ratsastaja ei saa koskaan vetää tai pakottaa hevosta tuntumalle vaan ratsastajan tulee pitää kädet pehmeinä, mutta tasaisena omalla paikallaan. Kun hevonen on hyvin ratsastettu pohkeella eteen ja kuuntelee istuntaa, se liikkuu rennosti koko kehon läpi ja hyväksyy vastustelematta ratsastajan valitseman ohjan pituuden. Tämä mahdollistaa käsien paikallaan pysymisen ja huomaamattoman pienet ohjasavut.

Tätä tunnetta ohjissa harjoittelimme oppilaiden kanssa alkavan vuoden kunniaksi valmennuksissa ja myös kotitallin tunneilla tuntihevosilla. Tunnit olivat antoisia ja rehellisesti en uskonut, että olisimme yhden tunnin aikana päässeet niin hyvin asiassa eteenpäin.


Cooltiger nuorena, kun sille opetettiin tuntumalla olemista ja itsekin muistan oivaltaneeni noihin aikoihin paljon uutta.


Kun olimme ratsastaneet hevosia tasaiselle tuntumalle, luonnollisesti jatkoimme tällä viikolla syventymällä pohjeapujen käyttöön. Ratsastajan pohkeilla on kaksi tehtävää: liikuttaa hevosta eteenpäin ja sivulle. Ensin keskitymme eteenpäin ajavan pohkeen käyttöön.

Yksinkertaisuudessaan hevosta ratsastetaan eteenpäin käyttämällä molempia pohkeita yhtä aikaa satulavyön takana ja hellittämällä heti, kun hevonen reagoi eteenpäin. Tämä simppeli asia pitäisi olla kaikille ratsastajille itsestäänselvää, mutta valitettavasti on hyvin tavallista, että ratsastaja käyttää pohkeita koko ajan vahingossa kuuntelematta hevosen reaktioita tai tasapainottamaan omaa istuntaansa.

Kaikkien ratsastajien mieleen olisi pehmellä tuntumalla kulkeva hevonen, joka reagoisi energisesti kevyeeseen pohkeeseen. Jotta tähän päästään, ratsastajan tulee hallita oma istunta ja raajansa, ja samalla tarkkailla hevosen reaktioita niin että hän voi antaa pohkeella haluamansa paineen ja pystyy poistamaan paineen heti, kun hevonen reagoi eteenpäin. Pohjeavun voimakkuus riippuu hevosesta: kuinka pitkälle se on koulutettu ja kuinka herkkä se on pohkeelle.

Pohjeapu voidaan opettaa hevoselle tai sen herkistämistä voi harjoitella helpoiten käynti - seis - käynti tehtävällä, jolloin hevonen pysyy rentona ja tasapainossa. Pohkeilla ei kannata puristaa hevosta pitkäaikaisesti vaan ennemmin käyttää pohkeita "napauttamalla". Kun hevonen reagoi vähänkään eteenpäin, pohje hellitetään kokonaan irti ja samalla myödätään käsiä suuta kohti. Kun tämä alkaa sujua voi siirtymisiä tehdä myös muissa askellajeissa ja pyrkiä saamaan hevonen aina vain pienemmillä pohjeavuilla eteenpäin. Mikäli hevonen ei reagoi ollenkaan, otetaan ensin avuksi ääni (maiskutus) ja raippa.



Eteenpäin ajavaa pohjeapua harjoiteltaessa hevosen ei tarvitse olla
koottuna vaan ennemmin "mukavuusalueella".
Ratsastajan on parempi keskittyä alkuun vain hevosen reaktioihin pohjetta annettaessa. 

Haastan myös kaikki muutkin, kuin omat oppilaani, käymään läpi hevosensa kanssa nämä kaksi tärkeää asiaa huolimatta siitä, kuinka pitkälle hevonen on koulutettu. Uskokaa pois, se kannattaa.



Oikein mukavaa torstaita kaikille ja kärsivällisyyttä treeneihin!

Essi

p.s. Luottotallityttöni lähti ulkomaille hakemaan kokemusta (terkkuja!), joten 1-2 reipasta ja luotettavaa tallityttöä/poikaa olisi tervetulleita meille, jos tämmöistä hoitoheppa kulttuuria enää on olemassa. Alkuun ainakin luvassa varusteiden putsausta, karsinoiden siivousta, heppojen hoitoa, varustamista, kävelyttämistä ja palkaksi vain hyvää mieltä ja hevoskokemusta. Mielellään asuisitte lähellä tallia tai teillä olisi kyyti, koska sitä en voi järjestää.  Jos tämmöisiä helmiä on vielä olemassa niin ilmiantakaa itsenne minulle :)